Olen tehnyt syntiä. Synnillä tarkoittaen tekoja jotka taannuttavat minua. Kuihduttavat elämänvoimaani. Turruttavat minua. Ehkä ne oli silti tarpeen kokea. Ja ehkä siitä seuraa jotakin mitä olen kaivannut. Kuitenkin näyttää siltä, että asiat jotka näyttivät tuovan minulle vapauden olivatkin vankilani. Rajoitukseni. Paikkoja johon hukkasin elämänenergiaani. Ehkä en koskaan tule paremmaksi. Ehkä pysyn syntisenä. Pyydän kuitenkin seuraavaa: Anna minun päästää irti, antaa anteeksi itselleni ja mennä eteenpäin. Tiedän mitä itsesyytöksistä ja takertumisesta seuraa. Lisää pahaa oloa ja sen lääkitsemistä hetkellisellä mielihyvällä. Anna mun siis nähdä kaiken täydellisyys tässä hiljaisuudessa ja totuuden valossa. Kaikki on niikuin on. Tässä kokemuksessa ei voi olla mitään väärää eikä koskaan tule olemaan. Älä anna minun katua siis hetkeäkään. Anna mun elää keveydessä. Mutta ennen kaikkea. Tapahtukoon sinun tahtosi. Kiitos kaikesta. Aamen.
torstai, 3. joulukuu 2015