Asiat muuttuu kun saan mitä haluan. Yleensä kun päämäärä saavutetaan joudun kohtaamaan tyhjyyden. Niin kauan kun on jotain mitä janoaa on motivaatiota tehdä asioita. Mua tähän mennessä on motivoinut elämässä erityisesti naiset ja niihin vaikutuksen tekeminen. Sen takia on tosi kyseenalaista onko lopulta se, että saan seksiä, tyttöystävän, rakastajan tai vastaavan, kova juttu mun elämälle?

Niinkuin edellisessä tekstissä kerroin. Tapasin kivan tytön pitkästä aikaa. Tytön jonka tunnen vuosien takaa. Vietettiin siisti yö. Nyt huomaan, että en millään malttaisi olla laittamatta viestiä tälle ja kysyä katsottaisiinko leffa joku ilta. Me juteltiin nimittäin leffoista ja tuli ilmi, että on joitakin leffoja mitä molemmat meistä haluaisi nähdä. Miksi en laittaisi? Siinä on hyvä kysymys. Mutta pelkään pahoin, että motivaationi esimerkiksi opiskella uusia asioita kärsii, jos alan viettämään tämän ihmisen kanssa paljon aikaa. Tyytyväisenä ja varsinkin seksuaalisesti tyydyttyneenä on meikäläisellä taipumusta jäädä paikalleen. Naiset ovat mulle kuin ooppiumia tai vähintään kuin kannabista. Mut toisaalta miksei? Taidan taas vaan tehdä mielessäni asiat itselleen niin vaikeaksi... Mitä edes on loppupeleissä elämässä eteneminen? Ehkä idea etenemisestä on vaan ikuinen oravanpyörä jonka päässä ei tuu koskaan olemaan mitään parempaa. Eikä siinä, että tarvisikaan. Elämä on ihan hyvää. Ainoa ongelma, on se, että mä oon väsynyt. Viikonloppuna valvottu yö otti hintansa. On ihan järjetön idea valvoa kokonainen yö jos seuraavina päivinä on tarkoitus tehdä jotain muutakin kuin levätä. 

Haluisin kirjoittaa pidemmin ja mielenkiintoisemman tekstin. Pohtia jotain diippiä filosofiaa. Mut ei tänään. Mä painun pehkuihin ja nukun mun 12h prinsessaunet niin huomenna on helpompi olla iloinen.